Onnelliset

Olin kesätöissä kehitysvammaisten leirillä viikon. Tämä on minulle neljäs kesä näissä hommissa. Viikko on aina kovin tunteita herättävä, todella antoisa ja kokonaisvaltainen. Heittäydyn niin siihen työhön, että palautuminen kestää oman aikansa.

Musiikkileirin nimikin "Suihkulaulaja mä oon", viittaa siihen, että treeniä oli. Tässä pianonsoiton harjoitukset meneillään.

Oli kehitysvamman aste mikä hyvänsä, niin perustarpeemme ovat samat ja omaa tahtoa on. Mistä musiikista tykkää, lempibiisi, lempiruoka ja nukkumaanmenorituaalit ovat tärkeitä. 

Fanipaitoja, -huppareita ja sensellaista.

Se on näissä hommissa ihanaa, että iskelmämusiikki saa aivan uuden ulottuvuuden. Suuri osa kehitysvammaisista on iskelmämusiikin fanittajia. Laulujen sanat osataan ulkoa ja kaikilla keikoilla käydään, minne suinkin päästään.

Kuvista näytetään, kun sanoja ei löydy.

Jos puhekykyä ei ole, niin kommunikoinnissa käytetään viittomia ja kuvia. Niiden avulla jokainen puheen sijaan pystyy hyvin kertomaan mielipiteitään ja tarpeitaan.

Musiikki vetoaa tunteisiin, se saa tanssimaan ja laulamaan.

Nälkä, jano ja uni, kuten läheisyys, halaus ja rakkaus kuuluvat olennaisesti meidän kaikkien elollisten elämään. 

Ihanaa musiikkia, ihanaa tanssia ja yhdessäoloa!

Ihmissuhteet olivat hetken pinnalla tiistai-iltaisen diskon jälkeen. Löytyi uusia ihastuksia ja rakkaudentunnustuksia lenteli ilmassa. Pää meni pyörälle ja niitä selviteltiin nukkumaan mennessä vielä tovi. Sellaista se elämä on, rakkautta rakkautta vain.

Grillikatoksen alla syötiin lettuja ja kääretorttua.

Pienen pienet asiat tuovat niin paljon iloa näille ihmisille. Kuten yhdessä laulaminen, saunominen ja uiminen, lempiruoka, ihana huonetoveri ja vuoro laulaa karaokessa.

Karaokessa Neljän suoraa, tämä tyttö hyppäsi biisin alussa kuten laulaja Antti Ketonen.

Positiivisuus leijaili leirissämme koko viikon. Kyyneleiltä ei vältytty perjantain loppuseremonioissa. 

Onnelliset uimassa.

Töölönlahden ympärikävely

Sunnuntaina, perhe lähtee kävelylle Hagiksen torille ja Töölönlahden rantaan. Lennulla on tietoa historiasta ja Tupsulla uusi T-paita. Historiaa ja nykypäivää tulee vastaan jokaisen ruusupuskan ja hopeapajun takaa, sitä löytyy Linnunlaulun luonnosta, Sokeritehtaan jäteviemäristä, uudesta kirjastorakennuksesta Oodista, kasvitieteellisen puutarhan siemenpankista ja Säästöpankin rannasta.

Säästöpankin ranta

Aloitimme Tokoin rannasta, kävelimme kahvila Piritan ohi ja suuntasimme Linnunlaulun huviloille päin. Siitä radan yli ja tadaa, olimme keskellä hiljaisuutta,  linnunlaulua, kirjailijatalon runonlausuntakujeilua ja SUP-lautojen vuokrausfirmaa. Ihanaa tohinaa ja puhinaa ympäriinsä.

Kirjailijatalo Villa Kivi, Linnunlaulussa

SUP-lautoja vuokrataan hintaan 15€ 90 min. Sup-alkeita ja sup-joogaa (what ever that is) myös tarjolla. Suunnilleen Juneksen huvilaa vastapäätä. Ja madre mia, millaisessa kondiksessa onkaan tämä huvila. Harmi, sillä kaikki muut huvilat ovat niin kauniita istuessaan tyylikkäinä Töölön lahden rannassa.

Sadan metrin päässä kiitää Mannerheimintie

Aluettahan kutsutaan Eläintarhaksi ja sellainen sinne piti tullakin, kun maaltamuutto vilkastui 1800-luvun lopussa ja maalta muutettiin Helsinkiin tehtaisiin töihin. Linnunlaulun alue päätettiin tuolloin rakentaa helsinkiläisten virkistysalueeksi, jotta maalta muuttaneetkin tuntisivat kaupungin omakseen. Alueelle oli suunnitteilla myös eläintarha. Sittemmin se jäi mutta Talvipuutarha rakennettiin, sekä tämä upea puistoalue Töölönlahden ympärille.

Mitä mieltä olette WC-kyltin paikasta?

Siirrytäänpä Sokeritehtaalle, jonka päällä istuu tänä päivänä uimahallin näköinen Oopperatalo. Rannasta päin katsottuna rakennus on melko kaunis. Sokeritehtaan hiilijalanjäljetön viemäröinti saastutti Töölönlahden pitkäksi aikaa. Sokeritehdas lähti, Ooppera nousi. Töölönlahti puhdistui pikkuhiljaa.

Oopperatalo komeilee vanhan Sokeritehtaan paikalla

Matkallamme näemme Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia talon, Kiasman, musiikkitalon ja uutena valmistumaisillaan olevan Oodin, pääkirjaston. Alue punatiilisten makasiinien jälkeen, on kaunis, avara ja hiljainen. On melkein vaikea tajuta, että olemme ytimessä. Kivenheiton päässä on kansallismuseo, Eduskuntatalo ja rautatieasema, Steissi.

Mennään uimaan, sanoo valkoposkihanhi pesueelleen

Kasvitieteellinen puutarha on myös vehreä ja värikäs keidas Helsingin ytimessä. Koitimme innokkaina koputella siellä olevan kahvilan ovea, mutta lounas oli loppunut jo klo 14.30. Kylläpä siinä oli muitakin koputtelemassa, turisteja joiden lounasaika ei lopu klo 14.30, heidän kulttuurissaan kun ei herätä viideltä lehmiä lypsämään. Vai mistä kaukaa juontaa juurensa suomalainen lounasaika?

Alvar Aallon suunnittelema Finlandiatalo on särmikäs ja terävä, kuten Alvarkin oli.

Olipa niin, että Kallio sekä Hakaniemi olivat työläisten asuttamaa pitkälle 1970-luvulle. Duunarit painuivat palkkapäivän iltana Säästöpankin rantaan hyvään kuppilaan eli ravintolaan nauttimaan tuopposen jos toisenkin. Vaimo kun kyseli palkkaa siipaltaan, vaikkapa vuokranmaksuun, totesi tämä tyynenä, että se on säästöpankissa. Säästöpankin rannassa siis ei ole ollut perinteistä pankkia vaan oivallinen juottola.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna ma-su klo 9-20. Vapaa pääsy!

Suosittelen tätä kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista Töölönlahden ympärikävelyä, koska se on lyhyt, helppokulkuinen ja matkalla voit hyvällä onnella löytää avonaisen kahvilan.

Suomen laajin siemenpankki on tässä rakennuksessa. Täällä säilytetään myös uhanalaisten ja harvinaisten kasvien siemeniä

Pizza Bellini tuhansien kilojen uunissa

Huomio italialaisen keittiön ystävät; yksi aivan mainioista pizzapaikoista on äskettäin Sofiankadulle (Helsinki) avattu Pizzeria Via Tribunali. Nasevan näköinen jannu ovella, ottaa jonotuslistalle iloisesti koko laajan porukan, joka pyrkii pelkistettyyn tyyliin sisustettuun napolilaisvaikutteiseen ravintolaan. Jonotusaika 20 minuuttia pitää kutinsa ja saamme pöydän.

Näyttää mansikkakakulta, mutta on Bellinipizzaa

Pizzauuni on niin kuumaa hottia, että siellä paistuu maukkaiksi pizzat ja ne uppoavat hyvin nopsaan nälkäisten asiakkaiden suihin. Kuulemma yli neljäänsataan asteeseen nousevaa lämpötilaa saattaa tarjoilijakin ohimennessään tarkkailla uunin kylkeen istutetusta lämpömittarista. 

Napolilaistunnelmaa Sofiankadulla

Heinäkuinen kylmä aamu (6 astetta) lähti ajelehtimaan puurolla Hietsun hallissa. Kirpparin kautta Bulevardia pitkin Sofiankadun pizzeriaan. Yksi kesälomapäivä on taas pulkassa, juu totta tosiaan PULKASSA, Lapissa satoi aamulla lunta.

Puuroa ja Helsinkiteetä