perjantai 30. kesäkuuta 2017

Puistoruokailua Helsingissä




Se, että lapsillemme tarjotaan kesäisin ilmaista ruokaa leikkipuistoissa, on ehkäpä ainutlaatuista Telluksellamme.
Se on aivan mahtava päätös, kuka sen sitten aikoinaan on tehnytkin.

Näitä pitää vielä vähän järjestää, tuumii touhukas ystäväni.


Minulla on onni tuntea tällainen kovasti hääräävä puistokaveri, sellainen vesseli, joka tykkää touhuta puistossa ja tehdä kaikki mahdolliset temput KAIKILLA puiston vempaimilla. Eilen vierailimme kahdessa puistossa. Tämä minun pikkukaverini tuntee tarkasti eri lähipuistojen antamat mahdollisuudet. Kuten missä tietyt tarhakaverit pyörii, missä voi kiipeillä, missä leikkiä piilosta, missä keinua ja missä pelata sählyä. Golfia ei voi pelata puistossa, koska sitä pelataan nurmella, tietää pikkumies.


Oikea golfmaila juuri tähän lyöntiin, on tarkkaan valittu.


Tämä minun puistokaverini haluaa tehdä kaikkea muuta, muttei tietenkään ruokailla (koska siihen menee liikaa aikaa?, aikaa, jonka voi käyttää muutoinkin järkevästi, esimerkiksi järjestelemällä puistolle kuuluvia sählymailoja, keinumalla, köyttämällä ruokailun ajaksi sidottuja puistopyöriä, leikkimällä palomiestä jne ja jne...).


Ison puun suojassa puuro maistuu.

Keskiviikkona Sepän puistossa oli tarjolla puuroa hillosilmällä. Siellä nämä pikkuihmiset istuivat pitkin puistoa muovilautaset hiekkaisissa kätösissään, nenät leikeistä töhriintyneinä ja nauttivat yhteistä lounasta.


Kiven päällä voi keikkua, odotellessa vuoroa keinuun.


Espanjassa puistoissa toki ollaan ja leikitään, mutta lähinnä viikonloppuisin lakerikengät jalassa. Suomen puistomaailma on avara, jokapäiväinen, kaikille kuuluva ja tärkeä vanhempien kohtaamispaikka.


Tässä paikallinen metsä, jossa leikitään piilosta.


Sitä jäin pohtimaan, että miksi ihmeessä puiston porttia ei voida tehdä sellaiseksi, ettei nämä joka paikkaan ehtivat pikkuviikarit olisi kiinnostuneita sen mekanismista?

Tapahtumapaikkana, Sepänpuisto ja Meripuisto.


Kiitos Staralle kauniista istutuksista puistoissa.




keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Älä aja, jos syöt jätskiä


Saakohan mansikoita syödä? Espanjassa kannattaa ottaa tarkasti huomioon muutamia seikkoja kun ajelee autolla.

Tässä on teille lista sakon määrästä ja kielletyistä asioista, joita ei parane tehdä, kun on auton ratissa.

Paljain jaloin ajaminen 80 €

Jäätelön syöminen 100€

Palavan tupakan ikkunasta ulos heittäminen 200€

Selkeästi ylimääräisten lisämatkustajien kuljettaminen autossa 80€

Ajokortin kotiin unohtaminen 10€

Auton pesu yleisellä tiellä 3000€

Käsivarren ulkoiluttaminen ikkunasta 80€

Sellaisen hatun käyttäminen ajaessa, joka peittää korvat 80€

Rantasandaaleilla ajaminen 80€



Kyllä tuonne kuusi hyvää miestä mahtuu.


Parkkeeraus on sitten kokonaan eri tarina. (Upea kuva; Chrisse Johansson)
Promilleraja taitaa olla 0.3
Lähde Olive Press

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Onnibus Tampere-Helsinki



On se edullista tämä dösällä matkustaminen, vain seitsemän euroa Tampereelta Helsinkiin Onnibussilla.



Muutamia vuosia sitten kun lensimme Malagasta Tampereelle aivan ensimmäisellä Ryanairin lennolla, se maksoi 40€ per hlö. Kuitenkin, koska suuntasimme Stadiin heti Tampereelta, täytyi meidän ostaa junalippu, joka silloin vaikutti edullisimmalta vaihtoehdolta, se maksoi 30€ per hlö. Mielenkiintoinen ero.



Peltoja vilistää vasemmalla ja oikealla


Mitenhän tämäkin liikenteen ala kehittyy lähivuosina, jos ennusteet pitävät paikkansa ja autot kulkevat pian ilman kuljettajia?

Onnibussissa on wc ja internetyhteys.

Aika vakaata on meno, vaikka ulkona sataa ropajaa, tyrskyää ja tuulee. Olemmehan Suomen keskikesässä.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Rahamaailman houkutuksista erämaan hiljaisuuteen




Kahdenkymmenen pennin pajatso löytyy (vitriinistä) Kyyjärven Essolta. On muuten hieno, kansanterveydelle! Salamajärven kansallispuistossa liikkuu karhuja, peuroja ja muita metsän eläimiä, me näimme ainakin variksen. Ihana kesäpäivä Keski-Suomessa.





Kaksikymmenpennisiä löytyi tiskin alta. Voittoa pukkaa!

Kyyjärven entisellä Essolla järjestetään jokavuotinen pajatso-skaba aina Kyyjärvipäivien yhteydessä. Marido testasi pajatsokuntonsa, aika historiallinen fiilis. Esso oli hyvin kaurismäkeläinen.
 
 Salamajärven kansallispuisto

Reittimme nimi oli Vasan polku, se kiersi kauniin soisen järven ympäri
 Salamajärven kansallispuisto on melkoisen korvessa. Ilma on puhdasta ja reitti oli todella mukava kävellä. Suopursut tuoksuivat ihanalle. 


Hilla kukki valtoimenaan



Kansallispuiston pääportilla on kahvila, josta saa hyvää lohisoppaa. Puistolla on sen verran tiluksia että siellä voi yöpyä, saunoa, meloa, kalastaa ja vaeltaa. Merkittyjä polkuja on yhteensä 60 kilometriä.

Puhdas luonto on valloittava näky

Salamajärven kansallispuistosta lisää tästä

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Midsummer dream, kesäyön unelma


Meillä oli juhannuksena maridon kanssa suuri kesäyön unelma. 
Se vaan antoi odotuttaa itseään, luvattoman kauan. Oli mokoma myöhässä, virallisten tiedotteiden mukaan sen olisi pitänyt ilmaantua klo 3.09, vaan eipä näkynyt.

Kaunotar värjää taivaan ja Keiteleen.

 Joutsenet, telkät, kuikat ja me, unelmoimassa samasta asiasta. Koko maapallon elämää hallitseva kaunotar viipyi ja viipyi matkallaan.

Marido odottaa, minä istun välillä saunan lauteilla lämmittelemässä.


Se lämmin pallo, joka määrittelee kasvun ja kehityksen, antaa positiivista energiaa. Jos sitä ei näy, se syöksee masennukseen. Pimeys saa vallan ja elämän lanka ohenee.

Huomaa hämähäkki, joka roikkuu kuvan keskellä, hänkin odottaa.

Monen monta kertaa uskoimme, että pian unelmamme toteutuu. Mutta ei, sen kaunottaren viivästyminen aiheutti jopa jäätymisen pelkoa.

Sieltä se nousee, keltainen pallo.



Unelmamme toteutui, kun vain jaksoimme odottaa.

Kaunotar heräsi, me menimme nukkumaan.

Aurinkoista juhannuspäivää!





torstai 22. kesäkuuta 2017

Voikukkahillo





Ihanaa olla Suomessa voikukka-aikaan. Voikukkahillon yksinkertainen resepti, jota vielä yksinkertaistin, on helppo.

Kerää voikukkia aurinkoisena päivänä puhtaalta nurmelta tai niityltä niin, että ne ovat auki.

Samoilla apajilla


Erottele kukinnon keltainen osa, itse erotin sen veitsellä leikaten.

Painele purkkiin niin, että näet kuinka paljon sitä on.

Huuhtele tiheässä lävikössä kukinnot. Ihaile ötököitä, jotka kiipeävät karkuun.

Heitä kukinnot kattilan pohjalle, jonne lisäät myös vettä noin kaksi kertaa enemmän kuin kukintoja on.

Ohjeessa kehoitettiin nyppimään, minä leikkasin


Heittele sekaan puolikas kuorittu sitruuna. Tykkään näemmä sitruunan mausta miltei kaikessa.

Keittele kesälientä parikymmentä minuuttia.

Itse käytin suodatinpussi-pikkusiivilätekniikkaa, mutta suodata liemi jotenkin keksimälläsi tavalla.



Lopuksi keitä voikukkaneste yhdessä hillosokerin kanssa kasaan. Hillosokeria laitoin yhtä paljon kuin desilitroissa vettä, eli luvattoman paljon. Ehkäpä tämän hunajallakin voisi makeuttaa?

Purkita kuumana!

Jaa, no miltä tämä maistuu, no en yhtään tiedä, on niin kuumaa vielä! Marido sanoo, että maistuu hunajalta.



tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kuusenkerkkäjuoma


Keväisin surkuttelen Aurinkorannikolla kaihomielisenä kuusenkerkän tummumista Suomessa. Sen aika on niin lyhyt. Tänä vuonna kun kesä on myöhässä, ehdin kerrankin kuusenkerkän keruuseen.

Kuusenkerkkää vastarannalla


Olen usein maistellut mielessäni kuusenkerkkäjuomaa ja nyt ajattelin vihdoin ryhtyä mielikuvituksen tuotoksista itse tekemiseen. Toki olen joskus aikoinaan sekoittanut kuusenkerkkää salaatteihin ja keittoihin, mutta että lähes kokonaan kuusenkerkkää, se on uusi makuelämys.




Kuusenkerkkäjuoma
Litra kaunista, uuden sadon vaaleanvihreää kuusenkerkkää, kaksi litraa raikasta vettä, viiden sentin pala tuoretta inkivääriä silputtuna, pari desiä hunajaa ja yksi iso sitruuna kuorittuna ja paloiteltuna.
Keitä 20 minuuttia kattilassa huuhdellut kuusenkerkät, lisää muut ainekset, jäähdytä, siivilöi ja laita jääkaappiin maustumaan.
Ps. On muuten jännä sekin, että sitruuna, joka on meillä Espanjassa lähes ilmaista, maksaa täällä Suomessa peräti 3.59€ kg. Tai jännää ja jännää, sitähän kasvaa siellä riesaksi asti.



Kuusenkerkän maisteluraadin arviot:
(Ps lähtötilanne on minulle melko haasteellinen, koska nämä kaksi herkkusuuta on maistelleet nyt iltaisin Alsacen viinitilallisten herkkuviinejä.)

Marido: Yllättävän pirteän ja raikkaan makuinen juoma. Jos tuo on terveellistä voi sitä silloin tällöin juodakin.

Abuelo: Tämähän on erinomaista. Mitäs kaikkea terveellistä se inkivääri tekikään?

Tekijän kommentti: Olen yllättynyt näin positiivisista lausunnoista.


 
Kuusenkerkkäjuomaa voi nautiskella esimerkiksi laiturilla.


Kuusenkerkkä sisältää C- ja A-vitamiinia, kivennäisaineita ja flavonoideja. Ja täytyy todeta, että sitruuna ja inkivääri tekevät kuusenkerkkäjuomasta maukkaan ja hyvinkin hienostuneen.
Kuusenkerkkää saa btw kerätä vain maanomistajan luvalla.
Tällaisia luonnontuotteita kannattaa aina maistella aluksi varovaisesti, jotta selviää miten kenenkin elimistö niihin suhtautuu. 

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Raparperisoppaa chia-twistillä






Kesälomalla on aikaa keskittyä kokeilevan keittiön mahdollisuuksiin. Kerrankin olemme Suomessa nuoren raparperin ja alkukesän hortailun aikaan.



Raparperiä ja chiansiemeniä
Tee ihan perusraparperisoppa, litra pilkottuja raparperejä, pari litraa vettä, sokeria maun mukaan, vaniljasokeria, kanelia ja perunajauhoa saostukseen ihan hiukan. Osaathan tämän?


Laita kylmään yöksi. 
Tee chiasekoitus aamulla. 
Ripottele muutama teelusikallinen chiansiemeniä raparperisopan joukkoon. Sekoittele välillä.
Liota vähintään vartti ennen tarjoilua.



Testiryhmämme arviot tästä kesäherkusta:

Abuelo: Kyllä tässä vanhan miehen vatsa ihmettelee. Muistuttaa sammakonkutua. Tämä on varmaan niin terveellistä, ettei tätä tarvitse usein syödä.

Marido: Maistuu terveelliseltä. Tämä kannattaa juoda, niin se loppuu nopeammin.

Koekeittiö kiittää osallistujia! 
Ja haluaa omasta puolestaan sanoa, että hyvää oli, chiansiemeniä oli kiva pureskella.



sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Loimulohta Keiteleen rannalla


Kaupunkilaisena minua aina jaksaa hämmästyttää kuinka näppärästi väki maaseudulla järjestää herkkuja pöytään. 



Loimulohen valmistus. 




Kiinnitä lohifile puutapeilla lankkuun, joka ilmeisimmin ei saa olla pihkapuuta.




Valmista suolalla terästetty vesi. Sitä sitten huiskitaan lohelle katajanoksalla.



Sytytä nuotio. Partiossa opetettiin aikoinaan, että kuusen kuivilla alaoksilla syttyy märkäkin puu ja niin syttyykin.




Asettele lohi nojailemaan tulta päin.


Kas tässä, ihanaa loimulohta!


Jos lohen pintaan tulee valkoista nestettä, on se liian lähellä tulta.
Huiski sopivasti suolavettä lohelle. 





Kypsyyden kanssa tulee olla valpas, ettei lohi tule kuivakaksi.



Kyllä kesäruoka on ihanaa! Ja kesäbooli myös!




Juhannusjuhlia odotellessa! Ihanaa kesää raikkaasta Suomesta!