maanantai 27. helmikuuta 2017
Barcelona ❤️
Lähdettäessä Malagan kentältä satoi ja ukkosti, Ryan Airin lentoemo siivosi oven edessä olevaa lentsikan lattiaa käsipyyhkeillä minihame piukalla. Laskeuduimme Barcelonaan ajallaan ja heti alkoi maridon puhelin soida ja partakarvat viuhumaan. Fugefestin lähtölaukaus 2017 on alkanut. Ja se tapahtui juuri kun olimme koneessa, radio Suomipop oli aloittanut mainostamisen hurjalla voluumilla... Huh!
Barcelona avautui meille suvaitsevana.
Junamatkalla hotelliin marido sanelee kuvatekstejä huomenna ilmestyvään lehteensä.
Torstaina illalla ehdimme vielä Bella Napoli ravintolaan Paral-lel-kadun lähistölle, ravintola on pikku kujalla ja sinne täytyy löytää, että sinne voi mennä. Ihana paikka! Loistava ruoka, pizzan pohja on mukavasti palanut karrelle. Kiitos vinkistä Eppu!
Aamulla vierailu suoraan Sagrada Familiaan, pyhä paikka, Ave Maria kaikuu kirkon holveissa. Upeaa, tänne voisi jäädä!
Tarina kirkon arkkitehdin Antonio Gaudin kuolemasta ratikan alle ja siitä seurannut sairaalajakso köyhien osastolla, tuntemattomana ja hyljättynä, jää mietityttämään. Uskonnollinen mies, joka halusi rakentaa raamatun kirkoksi. Hän omistautui kirkolle, koska kaikki hänen läheisensä olivat kuolleet. Tarinat Sagrada Familian seinissä puhuttelevat.
Kirkkoa ei koskaan saada valmiiksi, se olisi joko taideväärennös tai hakuammuntaa, piirrokset menivät Gaudin mukana hautaan. Toisaalta viisas mies.
Sagrada Familiasta minulla ei ole yhtään kuvaa, niin kaunis se oli, etten edes tohtinut kännyllä alkaa kuvaamaan.
Marido saa puhelun Suomesta, toimittaja Salsa Sinisalon haastattelu Radio Nostalgiaan, mikäs siinä oli olla haastateltavana Sagrada Familian holvikaaren alla.
Kauppahalli, punaiset tomaatit, tuoreet hedelmät, vahvat värit ja tiivis tunnelma, tanssia yhtäkkiä pienestä radiosta tulleen musiikin tahdissa. Aistien paratiisi. Que vida mas maravillosa!
Barrio gotico, kuviteltua kampurajalkaisten keskiaikaisten ihmisten vaivalloista kulkemista, historiallisia fiiliksiä, ajattomuutta ja hetken pysähtymistä. Grupos locos! Paikka vie mukanaan aikaan, jolloin kirjakauppias sulkeutui kirjojen hautausmaalle. Kapeilla kujilla voi aistia entisaikojen kenkien kopinan, mustan aikakauden, ilman mitään ihmisoikeuksia. Keskiaika ja patina katukiveyksillä pyytävät jäämään.
Ruokapaikan valinnan luulisi olevan varsin selkeää, se kuitenkin osoittautui enemmänkin kunkin ravintolan vahvuuksien tunnusteluksi, jossa olimme ehdottomasti kärkiryhmässä, sillä saimme perjantai-iltana saattajan ehkä parhaimpaan ja tunnelmallisempaan ravintolaan ever! Makujen sinfonia kaikui kuin Barrio Goticon historiallinen läpileikkaus aikakausien halki kaikkine sävyineen. Kuin kaunis uni.
Sensi, I fell in love at the first sight!
Upea spontaani tai ei, oopparalauluesitys duona, kahdelta varsin ammattitaisolta mieheltä kapeiden katujen siimeksessä jäi soimaan päähän, o sole miiiioooooo!!!! Voiko kauniimpaa olla? Laulu kaikui kiviseinistä, jotka ovat luultavasti kuulleet satojen ja taas satojen vuosien aikana aivan kaiken suruista, murheista ja onnen hetkistä.
Barcelonan testiryhmämme on varsin persoa ruokapaikkojen suhteen, kulinaristeina ja elämästä nautiskelijoina avasimme monta ravintolan ovea, joissa kaikissa nautimme mahtavan ruoan lisäksi toisistamme, elämästämme ja kulloisenkin ravintolan tunnelmasta.
Suosittelen seuraavia ruokakohteita Barcelonan vierailijalle:
Barrio Gotico, historiallinen goottilainen kaupunginosa sekä lounasaikaan että illallisaikaan. Katedraalin takana musiikkiesityksiä yömyöhään mm. oopperaa.
Perheravintola La Cassola, al Cor del Barri Jueu, calle Sant Sever 3. Avoinna 9-16 ja 20-23.
Olympiasataman (del port Olimpic) ravintola La Fonda, joka on 600 paikkainen upea lounasravintola. Avoinna tosin aamusta iltamyöhään. Moll de Gregal 7-8-9.
Sensi Mezzanine Tapas, Carrer Ample 24, Barrio Gotigo.
Mercat de Boqueria, Barcelonan kauppahalli, Ramblaksella, joka on entinen joenuoma.
Kirjallisuutta:
Carlos Ruiz Zafón, kirjat; Tuulen varjo, Enkelipeli
Idelfonso Falconesin kirja; Meren katedraali
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos tunnelmista ja tuoksuisa. Kiitos myös kirjailijamuistutulsista,molemmat lempikirjailijoitani. Liian kauan on vierähtänyt edellisestä vierailustani. Ensimmäisellä matkallani olin päättänyt vierailla Santa Maria del Marin kirkossa ja jo ensimmäisenä iltanani kävelin suoraan kirkkoon ilman karttaa, ilman päämäärää.Entisen elämän peruja?
VastaaPoistaMinuakin kiehtoo aina kirkot. Siellä aistii todella hyvin kaupungin hengen. Itsekin olen käynyt Barcelonassa noin 25 vuotta sitten viimeksi, ai kamalaa! Nyt oli niin ihana reissu ja aivan ihanat tunnelmat! Suosittelen sinullekin Marja uutta kokemusta!
PoistaKiitos muistoista, tuoksuista ja äänistä. Kiitos myös kirjailijamuistutuksista seuraavaa Zafonia odottaessa. Molemmat ovat lempikirjailijoitani. Kun vierailin ensimmäistä kertaa kaupungissa niin kävelin ensimmäisenä iltana ilman karttaa ja ilman päämäärää Santa Maria del Marin katetdraaliin, huima kokemus. Entinen elämä, onko niitä?
VastaaPoista