Cádiz tuo ikiaikojen vanha kaupunki asuu tiukasti Atlantin syleilyssä. Silmän kantamattomiin jatkuvat loppumattomat hiekkarannat päästävät väsyneen sielusi lentoon, unelmiin ja rauhoittumiseen. Meren pauhu ja kohina tyynnyttää surusi ja herättävät toivosi. Cádiziin ei koskaan ole liian pitkä matka.
 |
| Aukiolla poksautettiin porukalla saippuakuplia! |
Ultramarinos, vanhan kaupungin ylpeys, gastrobaari, jonka keittiö yltää vaativan ruokailijan tasolle.
 |
| Ultramarinos ja tuoretta tonnikalaa! |
Palvelu on Ultramarinossa ihan superultraa, kuten koko Cádizin ihan kaikissa paikoissa minne menimme. Henkilökunta vaikuttaa kahviloissa ja ravintoloissa jopa siltä, että he saattaisivat olla meistä kiinnostuneita. Se tuntuu näin fugelaisena mamuna aika taivaalliselta.
 |
| La Pepan ihanat tarjoilijat! |
La Pepa löytyi kuin taikaiskusta. Jotenkin maridon kulinaristisesti virittynyt lounasnokka ohjasi poppoomme aivan täydelliseen ruokapaikkaan.
 |
| Superhyvä pulpo! Best ever! |
Lounaalle La Pepaan hakeuduimme pitkän rantakävelylenkin päätteeksi. Tässä ravintolassa kaikki osui kohdalleen, suosittelen pulpoa, eli mustekalaa, joka on ihanasti sekaisin peruna-tomaatti-majoneesikastikkeessa.
 |
| Aukion elämää sunnuntaiaamun hiljaisuudessa. |
Mediterráneo Café Bar ja jumalainen aamupala äitienpäivän kunniaksi. Perinteisen aamukaffen kanssa saimme Sannan kanssa Mimosajuomat. Sekoitus vie äidin kuin äidin keväänkeltaisiin unelmiin. Cavaa ja vastapuristettua appelsiinimehua väriä antamaan ja tadaa, se on siinä.
 |
| Kiskalta saa kaikkea! |
Cádizin useat aukiot ovat täynnä kaikensorttista elämää. Kahvilaan on helppo istahtaa ja katsella kaupungin asukkaiden touhuamista.
 |
| Meniskös tuonne vai tuonne? Jokapaikassa on niin paljon katseltavaa. |
Cádizin vanha kaupunki on siinäkin mielessä kunnon kaupunki, että siellä asuu porukkaa taiteilijasta lääkäriin ja duunarista pankkiiriin. Kaikkea kansaa sikin ja sokin. Ainoastaan kadut ovat suoraviivaisia, ne ovat kuin viivottimella piirrettyjä.
 |
| Isä meidän... |
Sunnuntain harras kulkue soljuu aukion läpi, liilojen jakarandojen kukinnan aikaan, lintujen lauleskellessa keväisiä sikermiään.
 |
| Torre Tavirasta näkyy melkein kaikki! |
Torre Tavira on vanhan Cádizin keskellä, kauppahallin laitamilla. Tornista näet 360* maailman vanhinta satamakaupunkia sen kirkkoineen, tikkusuorine katuineen ja punaisine kattoineen.
 |
| Vanhaa kaupunkia, kirkkoja ja kupoleita. |
Huipulle pääsee kapuamalla 173 porrasta. Tornin katolla olet 45.35 metriä meren pinnan yläpuolella.
 |
| Melkoisen hauska kuppila. Sisällä ei yhtään pöytää, mutta ulkona kaduilla ainakin 20. |
Sellaisen detaljin huomasimme, että kyllä loistava kenkkuilematon gastrobaari aina Michelin suositusten edelle menee, -kepeästi.
Sillä söimme lauantaina illallisen tällaisessa niin sanotussa hienossa ravintolassa, jolla oli M-suositus. Meidän raatimme antoi sille pelkästään keskinkertaisen leiman.
 |
| Lehdistön tai pikemminkin lehvästön oma baari! |
Mahdottoman hyvä paikka lounastaa paluumatkalla!
Restaurante El Santuario // Steak House, tässäpä se vasta oli täydellinen päätös meidän Cádizin reissullemme! Tämä suloinen herrasmies tunnettuun Grimaldin sukuun kuuluva Diego Aragon Grimaldi lappeenrantalaisen ihanan vaimonsa Pirjo Kaksosen kanssa pitävät Chiclana de la Fronterassa kerrassaan historiaa puhkuvaa ravintolaansa. Yhtä he ovat pitäneet jo 40- vuotta, aivan siitä lähtien kuin Diego-nuorukainen päätti lähteä Helsinkiin hakemaan itselleen pohjoismaalaista mielitiettyä.
Omasta maasta nostettu peruna, hiiligrillissä valmistettu secreto sekä mustekala ovat ehkä parhaimpia grilliherkkuja, joita olen maistellut pitkään aikaan.
 |
| Gastroraati kokoontuu! Näkyvissä hyvä ellei paras pulpo! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti