Partioleiri Marbellassa

Lumipartion viikonlopun ryhmänohjaajakoulutus eli Rokki -17, järjestettiin Bouganvilla leirintäalueella Marbellassa. Ravintolapäivällinen leirintäalueen omassa ravintolassa ja yöretki Välimeren öiselle rannalle rannalle olivat ihastuttavia.

Kouluttajina meillä oli asiaan perehtyneet lippukuntamme vanhimmista johtajistosta koottu Rämpijät-kokoonpano. Luennot menivät kuin siivillä auringon paisteessa ja askarrellen. Teimme muunmuassa lippukunnallemme iltanuotion. Rämpijä-Ellan johdolla maalasimme lasikulhon ja laitoimme sisään oransseja ledivaloja ja tadaa, iltanotski oli valmis.

Tämä Rok-koulutus saattoi hyvinkin olla lippukuntamme nuoren historian (vuodesta 2010) viides. En nyt tarkkaan muista. Ensimmäinen koulutus oli Cantillanassa Sevillan lähellä ystävämme appelsiinitilalla. Lähdimme sinne suoraan Suomelan pihalta itsenäisyyspäivän lipunnostosta. Nukuimme teltoissa ja taisi olla ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen kerta kun heräsimme aamulla teltoistamme, joiden päällä on lumenkaltaista jäähilettä. 

Tämän kokemuksen jälkeen siirryimme mukisematta mökkikoulutuksiin, Decathlonin makuupusseista ei ole telttoihin tammikuussa Espanjassakaan.

Niinpä otimme leirintäalueelta mökit, tällä kertaa viisi. Luksusta tästä Rok-koulutussessiosta tekee sen, että yövymme tosiaan mökeissä emmekä teltoissa sekä syömme päivällisen ravintolassa.

Kun kerroimme meidän alati innokkaille ja aina niin sopeutuville lippukuntalaisillemme, että syömme päivälliseksi espanjalaisten rakastamaa paellaa, ilmeet muuttuivat; toivottavasti tuo oli vitsi? Ilmassa leijui epäuskoisuutta ja hivenen järkytystäkin...

Paellaa silti tilattiin ja hyvin se upposi. Ravintoloitsija paistoi vielä ranskalaisia ja tarjosi regaloksi namuja.

Ravintolasta lähdimme illan pimetessä suunnistamaan läheiselle rannalle ihaillaksemme upeaa tähtitaivasta. Eksyminen kun kuuluu yövaelluksiin, niin sekin suoritettiin kunnialla. Rannalla lauloimme ensin nuotiolauluja ja kuuntelimme kun lippukunnanjohtajamme eli minä (tällä kertaa) luin Robert Baden-Powellin terveiset, jossa hän muistuttaa meitä partiolaisia, jättämään tämän maailman hitusen parempana kuin löysimme sen, sekä muistamaan, että oikea tie onneen on toisten ihmisten onnelliseksi tekeminen.  Näihin sanoihin jäivät ajatuksemme meren kohinaa kuunnellessamme kirkkaan tähtitaivaan alla.

Partiolaiset halusivat itse valmistaa aamupalansa, joten laitoimme aamupalatarpeet pöydälle, josta ne mökkikunnittain haettiin aamua varten. Ihailtavaa omatoimisuutta meidän tulevissa johtajissa! Eikö vaan!

Aamu koitti, aurinko nousi ja partiolaiset heräilivät. Puurot kypsyivät, makuupussit tuulettuivat ja luennot alkoivat. Parin tunnin sähkökatkos muutti lounaan muotoa, muttei se haitannut, tortilla mexicana menee kylmänäkin.

Lopussa laulettiin kadonneet tavarat takaisin ja kaverit auttoivat lauluissa.
(Tämän ihanan tai kamalan, kuinka vaan, rangaistuksen olemme napanneet ystäviltämme Brittilippukunta Arkexplorerseilta. Jos partiolainen jättää tavaroitaan hujan hajan ties minne, ne saa vain laulamalla takaisin)

Sano koo ii ii, sano tee oo äs, sano kii, sano tos, sano kiitos! Kiitos kaikille Lumppareille leiristä!