esittää kysymyksiä ja kommentoida, jos jokin asia jää sinua mietityttämään!
Ensimmäisenä päivänä, kun pitkän kesäloman jälkeen lapset taas hiljalleen palaavat kerhoon, on monta asiaa, jotka ohjaaja on jo valmistellut etukäteen.
(Valmisteltu ympäristö, the prepared environment)
Montessoriympäristöstä on vastuussa tietenkin aina ohjaaja.
Kaikkien tavaroiden, esineiden, pelien ja leikkivälineiden sekä askartelumateriaalin tulee olla ehjiä, kauniita, puhtaita ja houkuttelevia.
Ympäristön tulee olla valmisteltu lasta varten niin, että se vetää lasta puoleensa.
Jos hyllyissä on jotain sellaista jota lapset eivät juurikaan käytä tai johon he eivät tartu, sellaiset kannattaa ottaa pois, ainakin hetkeksi. Muutaman viikon päästä työn voi palauttaa ja katsoa millaisen vastaanoton se nyt saa.
Palapelien tulee olla sellaisia, että niissä on kaikki palat tallella. Pelien tulee olla aina käyttökelpoisia. On tärkeää, että lapset itsekin oppivat huolehtimaan ympäristöstään pikkuhiljaa. Kaikki esineet ja tavarat ja työt ,joiksi me kutsumme tehtäviä ovat montessoriympäristössä jonkin syyn takia. Siellä ei tule olla mitään turhaa, rikkinäistä tai siivotonta.
Ympäristö tulee suunnitella sellaiseksi, että lapsen helppo toimia siellä.
Itse olen laittanut tietyille hyllyille lautapelit, seuraavalle kauniissa koreissa olevia tehtäviä, esimerkiksi magneettityö, suurennuslasityö, pienet rakennustehtävät, tangramin ja numerot ja napit. Yksi hyllystö kannattaa varata askarteluille ja kätten töille; liitupiirustukselle, kynäpiirrustukselle, liimailutyölle, leikkaustyölle ja ompelutehtäville.
Kaikissa tehtävissä vain ohjaajan mielikuvitus on rajana. Kun oppii työn puitteet on niitä helppo suunnitella ja laittaa esille lasten käyttöön.
Tärkeää on laittaa työ hyllyyn niin, että siinä on kompaktina settinä koko se kalusto, jota siinä tietyssä tehtävässä tarvitaan; esimerkiksi liimaustyö, tähän tehtävään kuuluu liimailualusta, laatikko, jossa liimailukuvat ovat ja liima.
Tämä liimilusetti on järjestyksessä hyllyllä niin, että alimmaisena on liimausalusta, sen päällä laatikko, jossa on kuvat ja laatikossa liima.
Paperinipun voi pitää erikseen jossain kohtaa hyllyä niin, että siitä voi ottaa paperin kaikkiin paperia tarvittaviin tehtäviin.
Tämä liimilusetti on järjestyksessä hyllyllä niin, että alimmaisena on liimausalusta, sen päällä laatikko, jossa on kuvat ja laatikossa liima.
Paperinipun voi pitää erikseen jossain kohtaa hyllyä niin, että siitä voi ottaa paperin kaikkiin paperia tarvittaviin tehtäviin.
Helpottaaksemme omaa ajatteluamme näissä tehtävien suunnitteluissa pitäkäämme mottona sitä, että lapselle olisi aina hyvä esitellä uusi haaste sinä sen tehtävän ainoana haasteena. Jos harjoittelemme leikkausta, ei siihen tehtävään kuulu mitään muuta kuin leikkaaminen.
Leikkaustyö onkin hyvin suosittu etenkin 3-4-vuotiaiden mielestä, sillä sitä harvemmin esitellään näin hienosti ja kattavasti kotioloissa. Kaikista tehtävistä voimme ottaa ilon irti.
Leikkaustyössä saa mielihyvin käyttää kauniita värillisiä papereita, joita leikataan. Paperiin kannattaa piirtää viivoja, joita pitkin sakset kulkevat. Viivan täytyy tulla paperin yli, jotta sakset voivat aloittaa leikkaamisen aina paperin reunasta. Eli ympyrä keskellä paperia ei ole hyvä kuvio leikkaustyötä aloittelevalle lapselle.
Leikkaustyössä saa mielihyvin käyttää kauniita värillisiä papereita, joita leikataan. Paperiin kannattaa piirtää viivoja, joita pitkin sakset kulkevat. Viivan täytyy tulla paperin yli, jotta sakset voivat aloittaa leikkaamisen aina paperin reunasta. Eli ympyrä keskellä paperia ei ole hyvä kuvio leikkaustyötä aloittelevalle lapselle.
Viivalliset paperit, joita kannattaa tehdä useita kymmeniä valmiiksi, voidaan asettaa kauniiseen koriin tai rasiaan, jonne laitetaan myös yhdet sakset ja halutessaan leikkaustyön jatkeeksi voi tehdä pieniä kauniita kuoria, jonne lapsi voi laittaa leikkelemänsä suikaleet kotiin vietäväksi.
Ensimmäisenä päivänä lapsia on kuusi, kaksi viime lukukaudelta, joille hyllystömme onkin jo tuttu ja neljä uutta lasta joiden kanssa aloitamme aktiivisesti ohjauksen ja ympäristöön tutustumisen.
Tervehdimme tietenkin ja esittelemme itsemme, katson lapsen kanssa mihin hän voi ripustaa takkinsa ja mihin laittaa kenkänsä. Sitten otamme yhdessä eväät repusta ja viemme ne yhdessä jääkaappiin. Näin lapsi näkee minne eväät viedään ja miltä hyllyltä ne löytyvät, kun eväiden syönti alkaa. Kaikessa toiminnassa pyritään siihen, että lapsi pystyy tekemään asiat itse.
He kokevat omatoimisuudestaan suurta ylpeyttä.
He kokevat omatoimisuudestaan suurta ylpeyttä.
Ohjaan lapsen hyvin kokeilevasti leikkeihin, kysyn häneltä tykkääkö hän piirtää, pelata vai ehkä pikku poneista tai pikkuautoista. Aina uusi lapsi ei halua tehdä mitään, vain katsella mitä muut tekevät. Se onkin aivan sallittua, kunhan muistamme sen, ettei toisen lapsen valitsemaan työhön kuitenkaan saa koskea. Annamme kaikille lapsille aina työrauhan ja kunnioitamme heidän valisemaansa työtä.
Alkumetreillä onkin aina haastavaa koittaa löytää lapselle häntä kiinnostavia tehtäviä. Jos hän haluaa piirtää menemme yhdessä katsomaan missä on piirustusvälineet, paperi, piirustusalusta ja kynät. Viemme ne yhdessä pöydälle. Ensin kannattaa viedä alusta, sitten tulla hyllylle takaisin ja ottaa kynät, jotka on purkissa vain tätä piirustustyötä varten kauniisti järjestyksessä sekä piirustuspaperi. Ne lapsi osaa viedä itse valitsemalleen paikalle pöydän ääreen. Hän voi aloittaa ja näin samalla tutustumme taas hiukan lisää ja lapsi pääsee heti kiinni tehtäväänsä.
Jos lapsi valitsee esimerkiksi palapelin, tässä kannattaakin olla tarkkana, ettei valita liian vaikeaa tai liian helppoa palapeliä, se onkin haastellista myös ohjaajalle, koska hänen täytyy yrittää arvioida lapsen taitoja jo heti ensi tuntumalta.
Koska alussa on melkoisen tärkeää, ettei lapsi joka osaa ja pystyy tekemään itsekseen jäisi missään tapauksessa seisoskelemaan toimettomana. Aktivoiminen onkin ohjaajan haasteellisimpia tehtäviä. Joskus voi käydä niin, ettei joku lapsi löydä mitään tekemistä valmistelemiltasi hyllyiltä. Silloin on hyvä miettiä, mitä hyllystä puuttuu. Onko esimerkiksi vilkkaille pojille riittävästi rakennusaiheisiä töitä, suuria pienryhmissä tehtäviä projekteja tai urheiluun liittyviä harjoituksia.
Koska alussa on melkoisen tärkeää, ettei lapsi joka osaa ja pystyy tekemään itsekseen jäisi missään tapauksessa seisoskelemaan toimettomana. Aktivoiminen onkin ohjaajan haasteellisimpia tehtäviä. Joskus voi käydä niin, ettei joku lapsi löydä mitään tekemistä valmistelemiltasi hyllyiltä. Silloin on hyvä miettiä, mitä hyllystä puuttuu. Onko esimerkiksi vilkkaille pojille riittävästi rakennusaiheisiä töitä, suuria pienryhmissä tehtäviä projekteja tai urheiluun liittyviä harjoituksia.
Minulla on ollut käytössä niinsanottu kuntosali, se on valmisteltu seuraavasti; kaunis ja kestävä laatikko, jossa on puoliksi leikattu jooga-alusta, pienet kilon puntit, esimerkkikortteja erilaisista jumppaliikkeistä, jumppakuutio, jota heittämällä tulee tehtäväksi jumppaliike sekä kuntosalikortit.
Tämä vapaasti liikuteltava kuntosali on helppo napata hyllystä ja ottaa se johonkin erilliseen tilaan tai vaikkapa ulos ja aloittaa reipas liikunta pienen ryhmän kanssa.
Kuntosali on hyvin suosittu energisten ja liikunnallisten lasten keskuudessa.
Kuntosalikortin saa mukaan sitten kun se on täynnä ja siihen yleensä menee ainakin 10 kuntosalikertaa.
Koska yksi tärkeistä säännöistä on se, ettei sisällä voi juosta, on hyvä että liikuntaa saa kuitenkin harjoittaa hallitusti ja sallitusti kuntosalikorttien kanssa. Toinen mahdollinen idea liikkumiseen sisätiloissa on hyppyneliö. Sen voi laittaa minne vaan syrjäisempään nurkkaukseen vaikka kauniilla teipillä lattiaan. Jumppaneliö on pienehkö alue, johon lapsi voi mennä hyppimään halutessaan.
Tämä vapaasti liikuteltava kuntosali on helppo napata hyllystä ja ottaa se johonkin erilliseen tilaan tai vaikkapa ulos ja aloittaa reipas liikunta pienen ryhmän kanssa.
Kuntosali on hyvin suosittu energisten ja liikunnallisten lasten keskuudessa.
Kuntosalikortin saa mukaan sitten kun se on täynnä ja siihen yleensä menee ainakin 10 kuntosalikertaa.
Koska yksi tärkeistä säännöistä on se, ettei sisällä voi juosta, on hyvä että liikuntaa saa kuitenkin harjoittaa hallitusti ja sallitusti kuntosalikorttien kanssa. Toinen mahdollinen idea liikkumiseen sisätiloissa on hyppyneliö. Sen voi laittaa minne vaan syrjäisempään nurkkaukseen vaikka kauniilla teipillä lattiaan. Jumppaneliö on pienehkö alue, johon lapsi voi mennä hyppimään halutessaan.
Onpa upea lastenohjaustapa! En ole ennen tästä kuullut. Selkeää ja yksinkertaista. Opitaan paljon hyviä kädentaitoja ja järjestelmällisyyttä sekä omaa tekemisen rauhaa. Onko muuten lainkaan ns. vapaata toimintaa, jolloin lapset yhdessä voivat tehdä/keksiä leikkejä?
VastaaPoistaHei, kiitos kommentistasi! Pedagogi, lääkäri Maria Montessori loi tämän metodin 1900-luvun alussa.
VastaaPoistaOikeastaan on melko paljonkin vapaata leikkiä, sillä lapsi valitsee paljonkin mitä tekee ja siten leikkii ns vapaasti. Yhteisiä hetkiä meillä on ruokapiiri, joka on ennen ruokailua ja lukuhetki, joka on heti ruokailun jälkeen.
Lapset tekevät paljon yhdessä pienryhmissä, vaikkapa pelaavat Afrikan tähteä.
Kaikki hyllyillä olevat pelit ja tehtävät sekä leikit on lasten valittavissa olevia. He tekevät paljon pareittain, kolmisin ja itsekseen. Etenkin näin maanantaiaamuisin huomaan, että lapset mielellään tekevät omia juttujaan, sitten vasta yhdessä. Ja onkin todella hiljaista aina. Luultavasti se oma rauha ja hetki olla itsekseen, on lapselle tärkeä vilkkaan viikonlopun jälkeen.
Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!